© Christiane Slawik

Turri on lempeän rauhallinen hoitaa, eikä se turhaan yrmyile toisillekaan hevosille, vaan asettuu mieluusti suurempiaan alapuolelle. Voidaan tarhata sopuisan oriin tai ruunan kanssa. Tammojen läheisyydessä herrasmiesmäinen hurmuri, joka kietoo kaikki kauniit tammat 'pikkusormensa' ympärille esittelemällä hevosmaisen suuria ja lennokkaita liikkeitään. Kuolaimia laittaessa Turri usein yrittää nostaa päätänsä korkealle karkuun, mutta harvemmin tätä aivan pienet ihmiset hoitelee.. :) Kavioiden putsausta varten Turri osaa nostaa miltei suoraan käskystä 'nosta' koipensa vuoron perään ylös. Satulaa laittaessa Turri steppailee edes takaisin ja yrittää kovasti vastustella hoitajan toimia. Et vielä tiedäkään, kuinka suureksi Turrin sutjakka masu voikaan pullistua..

Koulukentillä Turri on varsin upea näky korkean lennokkaine raviaskelineen. Ojentaa jalkojaan hienosti, ja lisäykset ovatkin erityisen näyttäviä, ne ovat Turrin valttikortit kouluaitojen sisäpuolen. Laukka on erittäin toimiva ja pyöreä 'pompulalaukka' jolla on helppo edetä esteeltä toiselle, kun Turri ei turhaan kuolaimellekaan paina. Innokas, mutta pysyy hyvin kuolaimen ja pohkeen välissä kokemattomallakin ratsastajalla. Turri omistaa hyvän ja voimakkaan tekniikan ja käyttää selkäänsä erinomaisesti. Maastossa Turri on melkoisen reipas pakkaus ja saattaakin koittaa pieniä kepposia laukannostoissa, jotta ratsastaja saisi maistella hiekkaa. Ei arastele erikoisempiakaan maastoesteitä, vaan päinvastoin; mitä pelottavampi este, sitä jännittävämpää Turrin kanssa tulee maastossa olemaan (ts. vauhtia löytyy!!). :) Turri on varma maastontallaaja, eikä todellakaan keksi säikähtää erikoisen muotoisia lumipaakkuja kesken laukan.

Kilpailuissa Turri on kovin terävänä ja kiinnittää huomiotaan jokaiseen pieneenkiin yksityiskohtaan. Tarvitsee korvatulppia kisoihin ja rauhallisen kisahoitajan. ;) Raskas verryttely saa Turrin rentoutumaan ja valmistautumaan täysillä suoritukseen. Myöhästyminen kilpapaikalta voi koitua Turrin vuoron saavuttua kohtalokkaaksi, jos poju ei ole tarpeeksi lämmennyt.

Turri menee traileriin ja hevosautoon, kuin ajatus. Sen kuin johdatat Turrin sinne minne pitää ja se ei taatusti tee epämiellyttäviä yllätyksiä hoitajalleen, kuten yhtäkkisiä peruutuksia kopista ulos. Rauhallinen matkustaja, joten pitkätkään kisamatkat eivät ole Turrille vaikeita ja väsyttäviä. Kengityksessä Turri käyttäytyy erittäin asiallisesti, mitä nyt liika paukutus kavioihin saa oriin arastelemaan kavioitaan, siksi kengitykset olisi hyvä hoitaa paria päivää ennen kisatilannetta, jotta Turria kerkeäisi liikuttaa kerran jos toisenkin. :)

Quinn Turlough III conn, 146cm	i. Quinn Turlough II conn, 147cm, KTK-I	ii. Quinn Turlough I conn, 145,6cm, KTK-I
		ie. Aideen Cary conn, 142cm, KTK-III
	e. Emer Fionnuala conn, 140cm, KTK-II	ei. Wiley Seoirse conn, 135,2cm, KTK-III
		ee. Fíona Tullia conn, 140,7cm, KTK-II

Quinn Turlough III'n isäpappa Quinn Turlough II on suurikokoinen ja kaunisrakenteinen kohtalaisella menestyksellä varustettu kouluponi, joka omistaa kovan tempperamentin (luojan kiitos, Turri ei ole sellaista perinyt!). Lahjakas orii kierteli vaativia ratoja sangen lyhyellä kilpaurallaan useampia, usealla eri ratsastajalla saavuttamatta juuri mitään. Quinn Turlough II oli erittäin tarkka ratsastajan avuista, ja yksikin turhan raisu ote sai oriin menettämään malttinsa lähes täysin. Usea startti päätyi hylkyyn tai alasijoille. Ne harvat päivät, kun oriin sai pelittämään täysillä, olivat omistajan mukaan sanoinkuvaamattoman hienoja. Jännitys purkautui ilon tunteena, kun hän huomasi, kuinka yhdelläkään muulla poniratsukolla ei ollut mitään mahdollisuutta voittaa tuota hurmuria! Orii sai ensimmäisessä kantakirjaustilaisuudessaan toisen palkinnon raisun luonteen takia, mutta myöhemmin jälkeläisnäyttöjen perusteella, se korotettiin ensimmäiseen palkintoon.
Isänisä Quinn Turlough I on niinikään kevytrakenteinen, jalo connemara, joka on palkittu kantakirjaustilaisuudessa ensimmäisellä palkinnolla. Tasaisen luonteen omaava Quinn Turlough I taitaa vaativia koulujuttuja ja on kisannut paljon tehden toinen toistaan elegantimpia suorituksia. Kova kilpailutus on jättänyt Quinnin jalkoihin rasitusmuutoksia, eikä se enää hirveästi raskailla kisaviikonlopuilla käy. Kansainvälinen jalostusori on jättänyt jälkeensä nimekkäitä varsoja useihin maihin, mm. Quinn Tequila (USA), Ubsurb Owly (GBR), Tjenare Bella (SWE) ja Jackon's Werth (IRE).
Isänemä Aideen Cary oli oikea temperamentikko isolla T'llä! Tamma kasvoi niin sanotusti pellolla viisi ensimmäistä vuotta elämästään, jonka jälkeen sitä alettiin vihdoin kouluttaa tavoille. Aideen oli alusta alkaen erittäin vastahakoinen ja ei-yhteiskuntakelpoinen tapaus, oikea villiviikari, joka ei viihtynyt pienissä laatikko - tarhoissa, vaan pinkaisi tuota pikaa läpi aitojen vapauteen. Tamma kaipasi laumaa ja tuli suorastaan hulluksi yksin jäädessään. Ratsastaessa Aideen Cary oli painajaismainen, epämiellyttäviä asioita olivat erityisesti alkuaikoina pohkeet, raippa ja ääniavut. Poni oli energinen ja villi, turhat pidätteet saivat sen loikkimaan oitis takajaloille. Vanhetessa luonne rauhoittui pikkuisen, ja ratsastaessa tamma oli parhaimmillaan (muttei siltikään kehuttavan hyvä, jokin asia tammassa vain viehätti sen omistajaa!). Hoitaessa potki, litisti seinään ja puri. Kymmenvuotiaana Aideen Cary kantakirjattiin ja se sai kolmannen palkinnon erittäin fiinin rakenteensa ansiosta. Tamma kuoli tapaturmaisesti muutamaa vuotta myöhemmin.

Turrin emä Emer Fionnuala on luonteeltaan oikea enkeli. Se on ihmisille erittäin kiltti ja rakastaa tuttuja ihmisiään sydämensä pohjasta. Laumassa Emer Fionnuala on varma ja vakaa - kuin johtaja ja sitähän se olikin. Laitettiin se sitten 2m korkean shiren tai 80 - senttisen shetlanninponin kanssa samojen aitojen sisälle, Emer oli aina johtaja, jonka ei tarvinnut kahta kertaa alapuolellaan olevia muistutella, kuinka käyttäydytään. Vanhuuden päivillään Emer luotetaan jopa pihaan irralleen ja tamma leikkasikin mielellään ruohoa muutaman muun yhtä sydämellisen kaviokkaan kanssa! Emer oli lähinnä show - hevonen, se esiintyi mielellään näyttelyissä ja todella piti sellaisesta hommasta. Tamma oli BIS - sijoilla useasti ja kantakirjattiinkin myöhemmin hienosti toiselle palkinnolle, kun muutamia erittäin lempeitä jälkeläisiäkin oli jätetty jälkeen. Emer kilpaili lähinnä esteluokkia 80 - 120cm, mutta myös koulu Helppo B sujui mallikkaasti. Pientä menestyksen tuntua saatiin aikaan junnuratsastajan alla. Onnellinen 25 - vuotias Emer Fionnuala saa viettää eläkepäiviään jo suht. iäkkään omistajansa hoivissa vielä toivonmukaan useamman vuoden leikaten nurmikkoa pienimuotoisen kartanon pihoilla!
Hienon hieno esteponi Wiley Seoirse oli Turrin emänisä ja joutui ankaraan koulutukseen jo pikkupoikana. Wiley sai kokea ylemmänkin käden raivoa, kun nuorena varsana se sai jos jonkinmoisia vaivoja huolittavakseen (loukkaantumisia laitumilla ja tarhoissa, syviä haavoja). Asiaa ei auttanut yhtään se, kun omistaja oli täysin huoleton, eikä tietenkään hoitanut vaivoja kuntoon, haavat tulehtuivat ja myöhemmin mätivät voimakkaasti aiheuttaen kipua. Erittäin ikävässä kunnossa ollut 2 - vuotias Wiley Seoirse otettiin 'huostaan' edelliseltä omistajaltaan ja pienikokoinen poju löysi uuden rakastavan kodin. Nöyräksi pieksetty Wiley herätti suurta mielenkiintoa Aerynn Ballinamoressa, joka on siis Emer Fionnualankin omistaja! Poni puhkesi varsin nopeasti kukkaansa ja se alkoi kiertää näyttelyitä hieman vaihtelevalla menestyksellä (riippuen siis kilpakumppaneiden tasosta). Rakenteessa oli muutoksia pienenä koettujen vääryyksien vuoksi. Viisivuotiaana Wiley Seoirse sai ensikerran julkisuutta voitettuaan junnujen ponicupin 120cm tasolla! Voittoputki jatkui seuraavanakin vuonna, jonka jälkeen orii oli todellakin näyttänyt olevansa erittäin kyvykäs. Wiley Seoirse pääsi ratsastajansa kanssa Irlannin maajoukkueeseen, joka oli se puuttuva palanen. Kilpailuissa hypättiin 130cm ratoja, siis melkein yhtäkorkeita, kuin Wiley Seoirse itsekin oli! Maajoukkue alkoi sijoittua kilpailuissa, mutta eräs kilpailu koitui Wileyn ja koko joukkueen kohtaloksi, kun huono pohja tuhosi Wileyn mahdollisuudet hypätä yli 80cm ratoja säännöllisesti. Jänne 'poksahti'. Tämän jälkeen oriin kanssa keskityttiin kouluratsastukseen ja Wiley pääsikin kantakirjaan kolmannella palkinnolla saaden paljon kehuja erinomaisesta ratsastettavuudesta. 23-vuotias Wiley Seoirse makasi laitumellaan varjopuun alla, aamulla kartanolla vallitsi epämiellyttävä hiljaisuus, vaikka ruokinta oli käynnissä. Erittäin upean uran tehnyt, hieno Wiley Seoirse oli nukkunut pois jättäen monet kauniit jälkeläiset ja muistot jälkeensä.
Turrin emänemä Fíona Tullia oli kaunis ja pirteä estetamma. Se hyppäsi ketterästi 100 - 110cm radat sijoittuen useissa kilpailuissa. Kun Fiona halusi mennä, se todellakin meni, eikä kysellyt ratsastajiltaan, menikö turhan nopeaa. Harva ratsastaja sai tamman todella toimimaan (ja kääntymään). Tummatamma herätti paljon kiinnostusta kasvattajissa ja senpä takia Fiona lopettikin kilpailemisen jo nuorena siirtyen siitoskäyttöön. Varsin stressitön tamma kierteli eri kasvattajilla synnyttäen lähes joka vuosi varsan toinen toistaan hienommista oreista. Toiset kasvattajat halusivat saada aikaan rakennekauniin hevosen, toiset suorittajan ja jotkin vain lisää tummia connemaroja. Omistaja käytti tamma rahakoneena, kasvattajat maksoivat maltaita, jos he vain saivat tamman vuodeksi siitoskäyttöön omille talleilleen. Fiona oli sopivan kokoinen ja sillä oli nätti rakenne. Tiedä sitten mitä nämä kasvattajat todella tammassa näkivät, koska samantyyppisiä löytyisi ympäri maan useampikin. Eräs kasvattaja huomasi, kuinka omistaja käytti tammaa rahakoneena tutkailtuaan papereita, ja kuinka monta jälkeläistä tamma olikaan saanut elämänsä aikana - eikä yksikään ollut syntynyt omistajan nimiin! Fiona kaipasi myös rakkautta, mitä se ei omistajaltaan saanut. Aerynn Ballinamore päätti, että jos omistaja rahaa halusi, se sitä myös tuli saamaan ja siltä seisomalta Aerynn oli ostanut 'summalla millä hyvänsä' 14-kertaisen äipän itselleen. Kiltimpää ponia, kuin Fiona sai etsiä lähipiirin talleilta, mutta ei sellaista löytynyt. Muodottomaksi pyöristynyt äippä vietti pari vuotta saaden säännöllistä liikutusta ja hellää hoivaa. Pienet lapset kävivät rauhoittuneen Fionan kanssa pienissä esteluokissa kilpailemassa, Fiona ei ollut unohtanut mitään oppimaansa vuosien aikana ja se olikin mainio opetusmestari. Viimeisen varsansa Emer Fionnualan synnyttyä normaali hevosenelämä jatkui ja Fiona sai onnellisen lopun nukahdettuaan ikiuneen 26-vuotiaana hyisenä syksyn päivänä.

Edellisessä kodissa Turri kisasi yhteensä 110 kisaa. KRJ sijat 11kpl, yht. 20rp. ERJ sijat 13kpl, yht. 71rp. NJ 2x LKV4.

KRJ koulustartit 6kpl, joista sijoituksia 0kpl, yht. 7rp

20.03.2009 / Vihermetsän Ratsastajat - Helppo A (VMR) / /
20.03.2009 / Vihermetsän Ratsastajat - Vaativa B (VMR) / /
21.03.2009 / Vihermetsän Ratsastajat - Helppo A (VMR) / /
21.03.2009 / Vihermetsän Ratsastajat - Vaativa B (VMR) / /
22.03.2009 / Vihkala - Helppo A (KRJ Cup) / /
22.03.2009 / Vihkala - Vaativa B (KRJ Cup) / /
26.03.2009 / Zurück - Helppo A (avoin) / /
26.03.2009 / Zurück - Vaativa B (avoin) / /

ERJ estestartit 2kpl, joista sijoituksia 0kpl, yht. 0rp

31.03.2009 / B&W - 120cm (ERJ Cup) / /
31.03.2009 / B&W - 130cm (ERJ Cup) / /

KERJ kenttästartit 0kpl, joista sijoituksia 0kpl, yht. 0rp

00.00.0000 / paikka - luokka (taso) / -/-

jälkikasvua 0kpl, joista oreja, tammoja, ruunia

00.00.0000 skp nimi (e. emä) om. paikka

kuulumisia

06.03.2009 lauantai - Turri muutti Kivinummen hevostilalle Saksalaiselta Wertheimin tallilta! :) Orii oli väsynyt pitkän matkan vuoksi, eikä reagoinut uuteen paikkaan juuri mitenkään. Turri lepäili tarhassa maximiloimituksella seitsemän asteen pakkasessa. On tämä Suomen talvi hirrveä! ;)